No niin! Pakko tosiaan avata tänne Riimun SmartDog-testitulosta. Postauksesta tulee pitkä, joten kannattaa ottaa mukava lukuasento.

SmartDog Kongnitio -testissä testataan siis koiran erilaisia ominaisuuksia: äly, rohkeus, muisti, ongelmanratkontakyky jne.
Testiosioita on 11.
Laitan tähän aina sekä Riimun tuloksen, lapinporokoirien keskiarvotuloksen ja kaikkien rotujen testiarvotuloksen. Lapinporokoiria on testattu 82 kpl, koiria yhteensä on testattu 5 084 kpl.

1. Koiran sosiaalisuus vierasta testaajaa kohtaan testin alussa (1=pelokas/aggressiivinen;7 =ylitsevuotavan ystävällinen)

Testin alussa Riimu oli selkeästi pelokas ja varautunut vieraan ihmisen tullessa
tervehtimään, ja väisti peruuttamalla.

Numeroin:
Riimu: 2
Porokoirat: 5,3
Kaikki koirat: 5,3

2. Uuteen tilaan tutustuminen testin alussa, uteliaisuus (1= pysyy omistajan vieressä;5=tutustuu juosten koko tilaan)

Riimu oli testin alussa rauhallinen, ja irti päästessään tutustui jonkin verran tilaan,
lähinnä kävellen.

Numeroin:
Riimu: 3
Porokoirat: 3,8
Kaikki koirat: 4

3. Koiran suhtautuminen testivälineisiin (5=koira ei pelkää testivälineitä)

Numeroin:
Riimu: 5
Porokoirat: 4,6
Kaikki koirat: 4,6

4. Itsehillintä sylinteritestissä

Itsehillintää arvioitiin sylinteritestillä, jossa korkea lukema (80-100%) kertoo yleensä hyvästä itsehillinnästä ja alhaisemmat lukemat (0-60%) jonkin asteisesta impulsiivisuudesta testissä.

Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala peitetyn sylinterin avoimista päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, sylinteri oli seuraavissa toistoissa läpinäkyvä, eli koira näki palkkion.
Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi.

Riimulla oli hyvä itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä.
Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Riimulla tämä oli 80.0%.

Numeroin:
Riimu: 80 %
Porokoirat: 69,4 %
Kaikki koirat: 70,7 %

5. Ihmisen eleiden ymmärtäminen

Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden vihjeen avulla. Vihje-eleinä oli käsieleet, jalalla osoittaminen ja katseella osoittaminen.

Riimu ymmärsi ihmisen eleitä keskimäärin hyvin saaden 66.8 % oikein. Vaikein elevihje
koiralle oli selkeästi jalan vihje.

Numeroin:
Riimu: 66,8 %
Porokoirat: 77,2 %
Kaikki koirat: 76 %

6. V-aidan ratkaisunopeus sekuntteina (0-180s)

V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma, V-aidan sisälle laitettiin ruokaa ja koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, koiran on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa. Mikäli koira ei ratkaissut tehtävää, tulee koiran ajaksi 180 sekuntia.

Riimu ratkaisi tehtävän huippunopeassa ajassa 10.0 sekunnissa. Koiraa ei häirinnyt näkyvillä oleva ruoka, vaan se ymmärsi nopeasti edetä poispäin palkkiosta ensin sen saadakseen. Koira ratkaisi tehtävän itsenäisesti eikä se pyytänyt apua ihmiseltä.

Numeroin:
Riimu: 10 s
Porokoirat: 57,2 s
Kaikki koirat: 52,7 s

7. Mahdoton tehtävä
Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisun strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu lopulta mahdottomaksi ratkaista. Koiran tapaa ratkaista ongelma tarkkaillaan kahden minuutin ajan.
Tehtävässä laitetaan rasiaan nameja. Rasia on aluksi helppo avata kuonolla töykkimällä, mutta lopulta se suljetaan niin, ettei koira pysty sitä avaamaan.

Riimu pyrki ratkaisemaan mahdottoman tehtävän enimmäkseen ihmisiltä apua pyytäen (55.0 %). Koiralla oli kuitenkin molemmat ongelmanratkaisustrategiat käytössä, sillä se pyrki myös ensin itsenäiseen ratkaisuun (21.7 % ). 23.3 % koira teki muuta (nuuski sijaistoiminana).

Numeroin:
Riimu:
itsenäisesti 21,7 %, ihmisen apu 55 %, hylkäys 23,3 %
Porokoirat:
itsenäisesti 43,8 %, ihmisen apu 49,5 %, hylkäys 6,8 %
Kaikki koirat:
itsenäisesti 47,3 %, ihmisen apu 44,5 %, hylkäys 8,2 %

8. Looginen päättely
Tämä tehtävä osio sisältää testin vaikeimman tehtävän. Loogisen päättelyn tehtävässä koiran on pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti (negaation kautta). Tämä on erittäin haastava tehtävä koiralle. Vain noin 40% koirista ymmärtää tehtävän.

Riimu ymmärsi selvästi loogisen päättelyn tehtävän. Se tarkoittaa, että koirasi ymmärsi ongelman ja ilmiön sen takana. Koirasta riippuen, saattaa olla, että tällainen koira turhautuu helppoihin harjoituksiin. Koira saattaa myös oppia keskimääräistä nopeammin.

Numeroin:
Porokoirat: 51,2 % ymmärsi
Kaikki koirat: 40,2 % ymmärsi

9. Onko koira huijattavissa testaajan väärällä ele-vihjeellä?
Jotkut koirat luottavat paljon ihmisen ele-vihjeisiin, ja tämä tehtävä mittaa sitä. Testaaja osoittaa koiralle herkun ”väärää” paikkaa ja pudottaa samalla herkun toiseen astiaan - kumman koira valitsee?

Riimu ei hämääntynyt tässä tehtävässä testaajan vääristä vihjeistä, vaan se päätteli itse näkemänsä perusteella missä palkkio on, eikä antanut osoitusten häiritä. Suurin osa koirista ei seuraa testaajan väärää vihjettä, vaan menee sinne, minne namin näki menevän.

Numeroin:
Riimu: ei huijattavissa
Porokoirat: 72 % ei huijattavissa
Kaikki koirat: 77,2 % ei huijattavissa

10. Muistitehtävä
Muistin kesto -tehtävässä koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä toisiaan sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Toistoja tehtävässä on neljä odotusajan kasvaessa. Pisin odotusaika on 2 min 30 s. Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista tietoa (oikean purkin sijainti), painaa sen mieleensä, sekä noutaa tiedon tietyn aikaviiveen jälkeen.

Riimu muisti oikein kolme aikaa neljästä mikä on erittäin hyvä suoritus. Testi vaatii myös yleensä kykyä keskittyä ja kykyä odottaa. Keskimäärin koirat muistavat tässä tehtävässä kaksi aikaa oikein.

Numeroin:
Riimu: 3
Porokoirat: 2,7
Kaikki koirat: 2,5

11. Sosiaalinen oppiminen
Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa. Koiran ei tarvitse painaa nappulaa osoittaakseen sosiaalista oppimista, selkeä ja useasti tapahtuva indikointi oikeasta kohdasta riittää. Monesti tässä tehtävässä koira keskittyy pyytämään apua, sen sijaan että se itse lähtisi painelemaan nappuloita. Toisinaan koira kiihtyy, ja haluaa vain hajottaa koneen.

Sosiaalisen oppimisen tehtävässä Riimu painoi oikeaa nappulaa selkeästi ihmiseltä mallista katsoen. Koira myös oppi laitteen toiminnan nopeasti ensimmäisen esimerkin jälkeen.

Numeroin:
Riimu: osoitti kykyä oppia mallista
Porokoirat: 58 % osoitti kykyä oppia mallista
Kaikki koirat: 54 % osoitti kykyä oppia mallista

Koiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti.
Asteikko on 0–120.

Numeroin:
Riimu: 34
Porokoirat: 24,9
Kaikki koirat: 29,5.

Riimun kokonaisarvio:
Riimu oli aluksi pelokas vierasta testaajaa kohtaan, ja uuteen tilaan se tutustuu alkuun jonkin verran. Mielellään se pysyi lähellä omistajaa. Riimu oli hyvin motivoitunut koko testin ajan tosin alkuun sitä hieman jännitti, ja motivaatio laski heti virheitä. Riimu kuitenkin keskittyi erittäin hyvin tehtäviin.

Sylinteritestissä Riimu osoitti hyvää itsehillintää. Riimu luki hyvin ihmisen elekieltä, mutta ei ollut niillä johdettavissa harhaan (huijaus -osio). Se ymmärsi kaikki muita eleitä, mutta jalkaviheessä se meni
aina edelliseen astiaan, mikä alentaa kokonaiskeskiarvoa. Tilaan liittyvä ongelmanratkaisu, V-aita, oli Riimulle helppo ja koira ratkaisi myös loogisen päättelyn tehtävän, joka on testin vaikein. Mahdottomassa tehtävässä Riimu oli enemmän ihmiseen tukeutuva ongelmanratkaisija, mutta sillä oli käytössä myös itsenäinen
ongelmanratkaisustrategia. Hetkeksi lopusaa se hylkää tehtävän, hämmentyy kun ei saa apua, ja tulee sijaistoiminta nuuskimista. Riimu muisti kolme toistoa (neljästä) muistitehtävästä oikein, mikä on hyvä suoritus. Riimu pystyi myös selkeästi matkimaan ihmisen toimintoa sosiaalisen oppimisen tehtävässä, ja koira oppi myös koneen käytön.

Lopuksi testattiin kävelyä erilaisilla alustoilla, ja Riimu käveli ilman suurempia ongelmia
läpi ritilän sekä liukkaiden alustojen. Hieman se aluksi epäröi alustalle astumista, mutta käveli lopuksi ongelmitta. Alusta-arkuutta tosin saattaa koirille kehittyä vielä vanhemmallakin iällä, joten piirrettä kannattaa seurata.

Riimu on koira joka kasvaa henkisesti jo testin aikana alun ujosta ja pelokkaasta koirasta hyvinkin innokkaaksi tekijäksi. Se on erittiäin taitava ongelmanratkaisija (V-aita, looginen, mallioppiminen). Erityisesti se, että koira, joka on muutama kk sitten pelännyt tv:tä, painaa nyt namikoneen nappulaa ensimmäisen esimerkin jälkeen, eikä pelkää sitä, kertoo huimasta kehityksestä ja siitä, että Riimu saattaa muuttua paljonkin vielä tulevaisuudessa, ja rentoutua ja vapautua. Hieno tyyppi!